Läpyskäarvostelu - Vartiotorni

Postailin eilen tarinaa siitä, kuinka olen tässä viime aikoina ollut parin daamin käännytystyön kohteena. Yritys on ollut hyvä ja en keksinyt mitään järkevää syytä miksi en voisi lukaista heidän tuomaansa esitettä kannesta kanteen, joten eilen iltalukemisena koitin keskittyä lukemaan asiaa, joka minua ei kiinnosta pätkääkään. Kliseisesti voisin todeta, että tämä toimi erinomaisena unilääkkeenä, mutta koska olen viimeaikoina kärsinyt nukahtamisvaikeuksista, en voi näin todeta. Sen sijaan huomasin, että minun keskittymiskyvyssäni olisi todellakin parantamisen varaa. Ajatukset lähtivät harhailemaan niin usein, että lukemiseen meni tuhat kertaa enemmän aikaa, kuin olisi ollut tarvis. Enkä valitettavasti voi sanoa ajatelleeni mitään aiheeseen liittyvää.

On melkein surullista todeta, että ei minua saatu käännytettyä. Surullista siksi, että uskon vilpittömästi, että luonani vierailevat daamit uskovat asiaansa ja heidän uskoonsa kuuluu viestin vieminen eteenpäin. Minun kohdallani kuitenkaan pelkkä lehtinen täynnä sellaista, jota minä kutsuisin viihdyttäväksi saduksi ei ihan riitä. Tarvitsisin paljon todisteita, jotta voisin uskoa yhtään mihinkään. Usko on kuitenkin uskon asia, joten todisteita ei taida olla luvassa.

Läpyskän rakenne oli ovelasti mietitty. Alkuun sopivasti annettiin vinkeitä tarinoita siitä, miten usko on muuttanut ihmisten elämää. Valitettavasti minä olen kuullut ja lukenut nuo stoorit tuhat kertaa aikaisemminkin. Onhan se kiva, jos huumeista, viinasta tai miehensä hakkaamisesta pääsee eroon ihan vaan lukaisemalla jonkun puhuttelevan raamatun pätkän. Minä kuitenkin toivoisin, että puolisonsa hakkaamatta jättämiseen riittäisi ihan vaan se, että tajuttaisiin toisen ihmisen koskemattomuus ja arvostettaisiin sitä. Huumeettomaan ja viinattomaan elämään voisi riittää se, että elämä selvänä on paljon siistimpää. Joka tapauksessa olen sitä mieltä, että jos näistä pääsee uskon avulla eroon, niin ei usko silloin pahasta ole.

Alun jälkeen esiteltiin itse päähenkilö eli Jumala sekä vähän enkelimatskua. Lisäksi esiteltiin se itse ydinajatus, joka ilmeisesti on, että uskon avulla ja sitä oikein toteuttamalla pääsee paratiisiin, jossa saa elää iänkaikkisesti. Paratiisissa on kuulemma hyvää ruokaa (vähän saivat käännytettyä tuon avulla), ei sotia, ei vanhuutta (mikäs vika vanhuudessa on), kivat kodit (täh?), mukavaa duunia (siis paratiisissa duunia vai?) ja kuolleet palaavat (zombeina!). Nyt seuraakin sitten kysymys: Miksi minä haluaisin elää iänkaikkisesti? Tähän ei prujusta vastausta löytynyt, mutta ilmeisesti se on oletusarvona jokaisen ihmisen toiveissa.

Kun Jumalasta ja paratiisista päästiin, esiteltiin Jesse alias Jeesus. Täytyy tunnustaa, että tässä kohtaa ajatukset olivat jossain aivan muualla ja en millään jaksanut lukea koko tekstiä uudestaan, joten jäi tämä osuus vähän epäselväksi. Olen kuitenkin käynyt aikoinaan uskonnontunneilla (jos nyt saisin valita ottaisin elämänkatsomustietoa), joten tiedän kuka Jeesus tarinoiden mukaan oli.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä peloteltiin vielä vähän saatanalla. Vääräuskoiset, kuten minä, on saatanan toimesta harhautettu. Ovela pikku piru on saanut minut uskomaan, että minun elämäni tällaisenaan on hyvää ja onnellista. Ilmeisesti olen väärässä. Sopivasti esiteltiin vielä, että maailman nykyiset ongelmat ovat pyhien tekstien ennustamia ennusmerkkejä siitä, että loppu on lähellä ja deadline paratiisin luomiselle on ihan nurkan takana.

Jokaisen osion jälkeen oli kysymyksiä. Ajattelin aluksi, että kyssärit pitää heittää omasta päästä ja omilla aivoilla mietittyinä lauseina. Pian kävi kuitenkin ilmi, että oikeastaan "oikea" vastaus löytyy tekstistä, jonka mukaan on vastattava. Erittäin haastavaa eikö?

Kyseinen läpyskä, joka Suomessa tunnetaan myös nimellä Vartiotorni, ei oikeastaan vastannut yhteenkään kysymykseen, joita mietiskelin tekstiä lukiessani. En saanut vastausta seuraaviin kyssäreihini:

Miksi haluaisin elää ikuisesti? Miten usko toisi enemmän onnellisuutta elämääni (kuten lehtisen kansi lupasi)? Miksi paratiisia ei voitaisi luoda jo nyt? Miksi pitää odotella, että ensin tulee tarpeeksi ongelmia maailmaan? (Minulla on tästä aavistus: Jumala tarvitsee aika tsiigaillakseen, että kuka on oikeasti uskossa. Sillä taitaa olla vähän huono itsetunto?) Ehkä saan näihin kysymyksiin vastauksen, kunhan daamit tulevat kahvittelemaan.

Koska minua ärsytti, että lehtinen oli täynnä avoimia kysymyksiä, päätin tähän loppuun vastata itse erääseen lehtisen kysymyksistä:

The Kingdom will establish Paradise earth wide and reward God's servants with everlasting life. Is that not the best of news?

Todellakin on! Uskovat pääsevät paratiisiin, jonne haluavat ja minä saan rauhassa maatua (tai jos nyt vaikka polttaisitte). Eipähän tarvitse olla ahdistuneena siitä, että pitäisi elää samojen naamojen keskellä loputtomiin. Johan siinä puheenaiheetkin kävisivät vähiin.



Eiköhän tämä käännytys saanut päätöksensä nyt.




Ps. olen järkyttynyt siitä, että kukaan ei ole hermostunut edellisestä tekstistäni niin paljon, että olisi laittanut vähintäänkin haukkumakirjeen. Keksin tähän kolme syytä a) kaikki vaan salaisesti rukoilevat sieluni puolesta b) ihmiset ovat jenkkejä, eivätkä ymmärrä mitä tänne naputtelen c) minusta on tehty rikosilmoitus Jumalanpilkasta (hähää, sepä pykälä onkin poistunut Suomen rikoslaista jo ajat sitten. Lisäksi olen maanpaossa ulkomailla. Hah!)