perjantai 16. elokuuta 2013

Maistelupaloja

Kun hiffasin olevani raskaana tajusin samalla myös kuinka vähän tiedän lapsista. Etenkin vauvat olivat minulle täysi mysteeri. Tiesin, että ne nukkuvat paljon, syövät ja toisinaan kakkaavat. Lueskelin muutamaa opusta sivusilmällä ja tahkosin googlea läpi etsiessäni tietoa siitä millainen on "normaali" vauva, jotta osaisin sitten varautua. Minin syntyessä kävi heti selväksi, että voin samantien unohtaa normaali-käsitteen. Ei normaalia vauvaa ole olemassakaan. On vain keskiarvoja ja valtavan suuria vaihteluvälejä. Kuten aiemmin jo kerroin ei Mini mene normikeskiarvoon uniensa kanssa. Nyt on käynyt ilmi, ettei hän ole normikeskiarvossa syömistensäkään kanssa. Mini, kuten äitinsä, on hyvä syömään. Niin hyvä, että lääkärisetä pisti pienen dieetille. Koska minä en usko minkäänlaisiin vauvadieetteihin, kysyin herra Lääkäriltä, että ihanko tosissaan meinaa, että minä pitäisin lastani nälässä? Enpä usko. Siinä vaiheessa sain jonkinlaista mutinaa siitä, että jos vaikka aloittaisitte soseet hieman etuajassa, jos ne vaikka pitäisivät nälkää paremmin. Tästä intoutuneena luin tietenkin, että mitenkäs paljon niitä soseita nyt sitten oikein syödään. Ohjeita löytyi (tietysti) keskustelupalstoilta sekä anopin uusille vanhemmille luovuttamasta "näin kasvatat lapsestasi täyspäisen" - kirjasta. Kuulemma alussa teelusikan kokoinen maisteluannos riittää.

Minin ensimmäinen pottu oli aiheuttanut lähinnä irvistelyä ja sitä ei mennyt alas teelusikallistakaan. Kun Mini alkoi päästä jutun juonesta kiinni alkoi ihan toinen meno. Pikkutyyppi istuu sylissä ja ennenkuin on edes ruokaliinaa on asetettu on suu auki ja lusikka pitäisi tyrkätä sinne välittömästi. Pottu, porkkana ja banaani uppoavat ihan järjetöntä vauhtia. Teelusikallinen my ass. Tänään aamupalaksi vetäistiin kokonainen banaani (mihin se oikein menee, kun koko otus on noin banaanin kokoinen?).

Minussa ja Minissä on paljon samaa. Eilisen blogikirjoitukseni saattelemana ajattelin vetäistä oman teelusikalliseni Galenosta. Tarkoitus oli istahtaa alas ja kirjata ylös kohdat, jotka Isosta G:stä soveltuvat pääsykoelukemisiini.

Galenoksen lukusuunnitelma. Kahvi kuuluu olennaisena osana opiskeluun.

Pääsin jo aika pitkälle makustellessani Galenosta, mutta sitten en enää malttanut. Aloitin tänään ensimmäiseltä sivulta. Kyllä se nyt on vaan niin, että minäkin vedän kokonaisen banaanin.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiaa? Anna tulla!