Koska minulla on menossa elämätapamuutos, on minun tehtävä pysyviä muutoksia. Siksi olen kehittänyt itselleni suunnitelman hankalia tilanteita ajatellen. Suunnitelma kuuluu seuraavasti: mietin jokaista päätöstä tehdessäni vastauksen seuraavaan kysymykseen: "Millä tavalla aion tulevaisuudessa toimia tämän asian kanssa?".
Jouluna ja uutena vuotena kysyin itseltäni "Aionko tulevaisuudessa olla nauttimatta jouluruokia, vetämättä suklaata ja juomatta viiniä?" Vastaus tähän oli, että en todellakaan, joten vedin sitten kaikkea hyvillä mielin. Paljon. Luonnollisestikaan suklaata viinilasi kourassa syömällä ei laihdu, joten painonpudotus otti hieman takapakkia.
Vasta nyt olen jälleen lähellä Back to the 80's- rajaa. Eikä rehellisesti sanoen oikeasti harmita ollenkaan, että "takapakkia" tuli. Kyseessä ei ollut minkäänlainen repsahdus (sana, jota en ymmärrä miksi elämäntapamuutoksessa edes käytetään. Ylipäänsä aivan idioottimainen sana ja sitä ei blogissani enää käytetä.). Kyseessä oli valinta. Minä valitsin, että jouluruuat kuuluvat elämääni myös tulevaisuudessa. Sen sijaan olen tehnyt myös valinnan, että herkut eivät kuulu jokapäiväiseen elämääni. Ne kuuluvat siihen enää harvoin, kuten esimerkiksi huomenna, kun suuntaamme IKEA:an ostoksille.
Periaatteessa ideana on ostaa muutama elämää helpottava laatikko kotiimme ja Minille oma muovimuki juomisen treenaamista varten. Oikeasti menen siihen ostoshelvettiin, koska sieltä saa SALMIAKKIA! Siis SALMIAKKIA!
Minä valitsen, että salmiakki kuuluu elämääni myös tulevaisuudessa. Kuulen päässäni tulevaisuuden minäni äänen:
"Good choice my friend, good choice."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiaa? Anna tulla!