Tiedättekö miltä näyttää sellainen hetki, kun toisen ihmisen päästä kuuluu klik ja lamppu pään päällä syttyy? Sellainen hetki koettiin tänään. Jos Mini osaisi puhua, olisi hän tänään karjaissut kovaan ääneen "Heureka - minä keksin sen!".
Niin monia virityksiä eteenpäin menemisestä oli kokeiltu ja turhautumisen kyyneliä itketty, että kun ryömiminen viimein onnistui piti sitä tehdä niin pitkään, kunnes alkoi harmittamaan. Kukaan suoritusta valvoneista aikuisista ei ihan saanut Minin harmituksen syystä kiinni. Ehkä se oli itku onnesta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiaa? Anna tulla!