keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kymmenen uutiset

Kymmenen uutisista hyvää iltaa. 

Tänään Keski-Eurooppaa on kummastuttanut naama punaisena juokseva olio, jonka kerrotaan taivaltaneen kymmenen kilometrin matkan pitkin joen vartta. Olio aloitti yli kymmenen viikkoa odottamansa juoksun pikku kylästä, jonka kymmenen asukasta vilkuilivat hermostuneesti ikkunoidensa takaa. Olion kerrotaan puuskuttaneen ja valittaneen useasti kymmenen kilometrin matkan aikana, mutta sen ei tiedetä luovuttaneen tai hyökänneen aggressiivisena kenenkään kimppuun. Päästessään kymmenen kilometrin kohdalle olion nähtiin riemastuvan ja silminnäkijät kertoivat sen tehneen ainakin kymmenen ilohyppyä ja huutaneen kymmenen hurraahuutoa. Punanaamaisuuden aste oli oliolla tässä vaiheessa jo täysi kymmenen, eikä oliota siksi valitettavasti pystytty tunnistamaan kymmenien silminnäkijöiden toimesta.

Keski-Euroopan poliisi pyytääkin vihjeitä yleisöltä numeroon 10 10 10, johon voi antaa kaikki vinkit olion henkilöllisyydestä. Poliisi haluaisi nimittäin onnitella oliota tämän ensimmäisestä kymmenen kilometrin juoksusta.

Kymmenen kilometriä!

Tässä oli kaikki tällä kertaa.
Hyvää illanjatkoa.

lauantai 17. lokakuuta 2015

Joo, joo mä lähden Damiin!

Lähden Amsterdamiin tapaamaan ystäviäni. Kävimme sähköpostitse seuraavanlaisen keskustelun.


Parahin rouva Dobbel,

Täten vahvistamme varauksenne kohteessa RinPon Resorts HHW ajalle 22.10.-26.10.
Olemme varanneet teille yhden hengen huoneen lasten sängyllä. Jaettu kylpyhuone sijaitsee käytävällä. Huoneen hintaan kuuluu vuodenvaatteet ja pyyhe sekä perushygieniatarvikkeet kuten shampoo, hoitoaine sekä hammastahna. Oman hammasharjan tuontia suositellaan.

Jotta voimme tehdä vierailustanne mahdollisimman viihtyisän, on teillä nyt mahdollisuus esittää toiveita vierailun aktiviteettien suhteen.
Onko teillä toiveissa tehdä päiväretkiä esim läheiseen Amsterdamin kaupunkiin joka on kuulu muunmuassa naisia työllistävästä alueestaan? Toivoisitteko museokäyntejä? Shoppailuretkiä? Kaikki toiveet otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon.
RinPon Resorts on jo suunnitellut pari kohdetta vierailunne ajaksi, mutta pyydämme huomioimaan, että näiden toteutuminen riippuu säätilasta sekä siitä että löydämmekö jostain lastenistuimen autoomme.

Toivoisimme myös, että tiedotatte meille mahdollisista ruokarajoitteista (pyydämme huomioimaan että Resort on kasvisruokapainotteinen). Tiedustelemme myös tällä haavaa mahdollisuudesta iltaretkiin paikalliseen ruokaravintolaan? Onko kyseinen toiminta mahdollista seurueenne jäsenten kärsivällisyysrajoitteiden puitteissa? Vai tyydymmekö nauttimaan RinPon Resortin oman keittiön tuotteista?

Ystävällisin terveisin
RinPon Resorts, HHW

Sää kohteessa tällä hetkellä +9c, sateista




Hei
 
Kiitos viestistänne. Täten vahvistamme saapumisemme lennolla numero NL 1742, jonka arvioitu laskeutumisaika on 9.50.

Seurassani matkustaa henkilö, jonka henkiset kyvyt eivät täysin saavuta mahdollisesti maijoituspaikassanne vaadittavaa standarditasoa. Potilaan diagnoosi on X 101.8, joka tunnetaan myös maallikoiden piireissä nimellä Tantrumis. Oireisiin kuuluu tällä hetkellä äksäksi heittäytymistä, sopimatonta huutelua sopimattomissa paikoissa sekä toisinaan pilke silmäkulmassa tehtyjä kolttosia. Onneksi näitä Tantrumiskohtauksia tulee harvoin ja yleensä niitä on edeltänyt puutteellinen ravinnonsaanti tai liian vähäinen uni. Toisinaan kyllä laukaisevana tekijänä voi olla myös vääränväriset alushousut, ylipäänsä alushousut tai mikä vaan täysin sattumanvaraiselta vaikuttava tekijä.

Seuralaiseni pienen koon vuoksi on hänellä tarpeellista olla autossa turvaistuin. Saan kuitenkin lainattua mukaani täältä matkakokoisen puhallettavan istuinkorokkeen, jonka pitäisi olla riittävä.

Osallistumme mielellämme suunnittelemiinne päiväretkiin ja erityisen kiinnostunut olen Amsterdamin tarjoamista työmahdollisuuksista naisille. Päiväretkien menestyksellisyyttä lisää se, jos seuralaisellani on mahdollisuus päiväuniin. Koska matkarattaamme lopettivat yhteistyön kanssamme edellisellä matkallamme Japaniin, en vielä tiedä miten tämän päiväuniongelman saisimme ratkaistua. Onko teidän kauttanne mahdollisuutta vuokrata/lainata rattaita? Ilmankin pärjäämme, mutta silloin riski saada Tantrumiskohtaus kasvaa eksponentiaalisesti.

Iltaretket paikallisiin ravintoa tarjoaviin kohteisiin ovat mahdollisia ja jopa mieluisia, jos ne tapahtuvat ennen kello 21 ja sisältävät muutaman jakson älypuhelimesta näytettyjä Muumeja. Ruokarajoitteita ei ole.
Saanko vielä tiedustella toiveitanne tuliaisten osalta?

Ystävällisin terveisin
Laalaa Dobbel






 

lauantai 10. lokakuuta 2015

maanantai 5. lokakuuta 2015

Päivän asu(katastrofi)

Mini on aloittamassa päiväkodissa yhden päivän viikossa, jotta minä voisin tehdä satunnaisia asioita ilman häiriötä (vaikka kirjoittaa tätä blogia tai tehdä töitä). Kävimme ensimmäistä kertaa tutustumassa tulevaan päiväkotiin ja koin vahvan "note to self" hetken. Päiväkotiin astellessamme satuin yhtäkkiä havaitsemaan mitä olin sinä aamuna laittannut päälleni. Kas näin:


(Kuvan henkilöt eivät liity tapaukseen eikä heistä kumpikaan ole minä, kuva lainattu täältä).

Kyllä siinä lukee "LAPSET ON RUMIA".

En tunnetusti ole mikään pukeutumisen asiantuntija, mutta sen verran tiedän että päiväkodissa lasten ympäröimänä tuo ei ehkä ole se soveliain asu. Minut pelasti se, että paikalla ei sillä hetkellä sattunut olemaan muita suomalaisia eikä kukaan henkilökunnasta kysynyt mitä paidassani lukee. Todennäköisesti olisin silloin valehdellut silmät päästäni.

Note to self: on ihan ok välillä vilkaista peiliin ennenkuin sinkoaa ovesta ulos.

(Kyseinen paita on Kerjääjät bändin fanipaita. Suosittelen sekä bändiä että paitaa (muualle kuin päiväkotiin). Kerjääjiin pääset tutustumaan tästä.)

keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Are you still running?

Kysymys, jonka olen kuullut viime päivinä usein, koska ihmisten usko pitkäjänteisyyteeni on olematon. Mutta kas, tällä kertaa epäilevät tuomaat saivat nenilleen. Yes, i'm still running (towards becoming America's next top model). Treenaan nimittäin puolimaratonille.

Kaikki alkoi jälleen kerran suustani tipahtaneesta sammakosta. "Hei, juostaanko vuoden päästä puolimaraton?" Kättä päälle ja treenit alkuun. Juoksutoverina minulla on ystäväni, joka kävi viime keväänä läpi valtavan elämänmuutoksen ja sai siitä kipinän liikunnan aloittamiseen. Eikä hän ole ainut. Sen jälkeen kun aloin tavoitteellisesti treenaamaan (nyt kuulostaa jo päheältä), alkoi ympärilläni olevissa ihmisissä tapahtua muutoksia. Se, että minä pystyin ylläpitämään treenejä näytti innoittavan monia aloittamaan juoksun. Tiedän viisi ihmistä, jotka aloittivat juoksuharrastuksen, koska minä olin sen aloittanut. Viisi.

Ensimmäisiä treenejä juoksimme ystäväni kanssa viisitoista viikkoa sitten. Ohjelmaa on jäljellä vielä toinen samanlainen jakso. Innokkaimmat voivat klikata juostavan ohjelman auki tästä. Ihan proksi tässä ei juoksun osalta olla vielä kehitytty, mutta olen panostanut tähän harrastukseeni varmaan enemmän kuin mihinkään muuhun. Ostin nimittäin käteen kiinnitettävän juoksukännykkäkotelon. Alkoi tissien väliin tungettu kännykkä haittaamaan treenaamista sen verran paljon, että piti ihan panostaa.

Juoksun lisäksi olen saanut aivan uudenlaisen innostuksen muuhunkin liikuntaan. Painostani minulla ei ole niin minkäänlaista käsitystä, koska totesin sen seuraamisen olevan minulle täysin yhdentekevää. Tärkeintä on (ah mikä klishee) hyvä olo. Ja sellainen olo minulla on, kun en syö moskaa ja liikun tarpeeksi. Sen verran olen tietoinen kropastani, että olen huomannut housujen olevan löysiä ja jaloissani on uusia muotoja. Sanotaan niitä muotoja nyt paremman sanan puutteessa koloiksi. Jaloissani on uusia koloja ja tämä on siis hyvä juttu, koska tiedän siitä että kova treenaaminen on muuttanut vartaloani.  


Kaikki ylläolevahan kertoo vain ja ainoastaan yhdestä asiasta:

kolmenkybän kriisi here i come. 



Muita kuulumisia sitten seuraavassa postauksessa.

perjantai 29. toukokuuta 2015

Älä mee (blogilista) tai viet multa kaiken

Kenellekään muulle kuin minulle ei tainnut tulla yllätyksenä, että Blogilista lopettaa. Juuri kun sain aikaiseksi lisätä blogini uudestaan sen listoille.

Itse inhoan blogipostauksia, joissa mainostetaan omaa blogia ja heitetään lauseita kuten: "Liity blogini lukijaksi ja osallistut tämän hienon *insert whatever useless product here* arvontaan". Minä kun niin toivoisin, että täällä käyvät lukijat viihtyvät ja palaavat lukemaan toistekin, koska he pitävät blogistani. Ilman mitään mainoslauseita ja pakkorekisteröitymisiä.

Siksipä koen nyt hieman ristiriitaisia fiiliksiä. Nimittäin fakta on se, että blogilistan kautta blogiini tulee 95% lukijoista. Loput 5% sisältää äitini, ystäväni ja hassunhauskat täysin random hakusanat. Jos blogilista lopettaa, käykö niin, että joku joka ehkä haluaisi tätä ajatuksenvirtaa seurata, ei enää löydäkään minua?

Voi olla, että näin käy. Jos nyt kuitenkin haluat lueskella tekstejäni tulevaisuudessakin, niin voit klikata itsesi lukijaksi oikealta löytyvien Bloglovinin ja Bloggerin linkkien kautta. Jos et halua liittyä lukijaksi, niin parhaiten tänne löytää laittamalla googlehakuun sanan Kaikusanoja. Blogilista lopettaa 1.6, joten parasta on toimia ennen sitä, jos siis haluaa.

torstai 28. toukokuuta 2015

Artikulaatio-ongelmia

*Varoitus: postaus sisältää kovaa kielenkäyttöä. He, jotka eivät postauksessa viljeltyä sanaa tunne, voivat tarkistaa sen merkityksen täältä.*

Scheisse! Kuului riemastuneesti rakkaan kaksivuotiaani suusta. 
Scheisse! Äiti, scheisse! 

Seisoin tuijottamassa häntä olohuoneessamme. Siis mitä sinä sanoit? Scheisse!

Mini saa pallon kiinni. Scheisse!
Mini nostaa lattialta rusinan. Scheisse!
Mini saa kuin saakin napattua putoavan tyynyn. Scheisse!

Ehdin pohtia päässäni jo miljoonaa asiaa: "Minä en tuota sanaa ole hänelle opettanut. Mistä kummasta hän on sen poiminut. Nyt joudun vaimentamaan mukulan kaupungilla liikkuessamme, kun hän huutelee ihmisille scheissea. Miten häiritsevää! Olen epäonnistunut tapakasvatuksessa. Minä kun luulin välttäneeni nämä ongelmat, koska kukaan täällä ei tajuaisi suomenkielisiä kirosanoja, vaikka niitä Minin sanavarastoon eksyisikin. AAAAAA!"

Minin hoki sanaa aikansa aina kun hän keräsi jotain jostain. Sitten minulla välähti. Voi kultarakaspieni. Se sanapari mitä haet on sain sen



Päänsärky. Sain sen. Scheisse!